Huomaathan, että ohjelma on järjestetty myös kronologisesti!
Elisa Aaltola: Ajatteleva eläin
Elisa Aaltola, FT, on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi. Häntä on uransa aikana kiinnostanut sekä eläimiä koskeva moraaliteoria että sittemmin eläinasenteisiin vaikuttava moraalipsykologia. Tällä hetkellä hän toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Aaltola on julkaissut eläinfilosofian saralla muun muassa teokset Eläinten moraalinen arvo (2004), Animal Suffering: Philosophy and Culture (2012) sekä Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics (2018, painossa). Aaltolan toimittamiin teoksiin lukeutuvat Johdatus eläinfilosofiaan (2013) ja Eläimet yhteiskunnassa (2015). Nuorten filosofiatapahtumassa hänen alustuksensa keskittyy siihen, miksi ja miten tunteiden politiikka näkyy eläimiin liittyvässä moraalikeskustelussa. Mikä on lihansyönnin tai veganismin moraalipsykologia, entä mitä tämä tarkoittaa eläinten moraalisen ja yhteiskunnallisen aseman kannalta?
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 12.00–13.20
Laura Antola: Maailmankuva supersankarisarjakuvissa
Laura Antola on mediatutkimuksen väitöskirjatutkija Turun yliopistosta. Väitöskirjassaan Antola tutkii Marvelin supersankarisarjakuvien suomalaisia versioita. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten amerikkalaisen kulttuurin ikoniset sankarit on sovitettu suomalaiselle sarjakuvayleisölle: millaisia muutoksia sarjakuviin on tehty, miten tarinat ovat valikoituneet ja mikä on ollut lukijayhteisön rooli. Lisäksi Antola on kiinnostunut supersankareiden edustamasta yhteiskunnasta niin elokuva-adaptaatioissa kuin sarjakuvissakin. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa pohditaan sitä, millaista maailmankuvaa supersankarit puolustavat.
Siltasaari-sali perjantaina klo 18.00–19.20
Mira Eskelinen: Sukupuolen mielettömyys
Mira Eskelinen on kulttuurituottaja, drag-taiteilija ja trans-aktiivi, jonka elämäntavoitteena on räjäyttää normaaliuden käsite tuusan nuuskaksi. Hänen YLE:lle tekemiänsä, sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä videoita on katsottu yhteensä jo yli miljoona kertaa. Eskelinen työskentelee koomikko Juuso Kekkosen tuottajana ja on muutenkin keskittynyt yhteiskunnallisiin ja queer kulttuuriin kallellaan oleviin hankkeisiin, joihin kuuluvat mm. Jamie MacDonaldin kanssa toteutettu “Feminist Comedy Night” sekä poliittinen stand up – klubi ja podcast-sarja “You Can’t Be Serious”. Vuonna 2015 Eskelinen loi drag-hahmo Vinyl Envyn pukusuunnittelija-kumppaninsa Unni Leinosen kanssa. Vinyl Envy on räiskyvä outolintu, joka repii sukupuoliodotuksia kappaleiksi ja törmäyttää niitä iloisesti niin hiphopista, haute couturesta, saduista sekä surrealismista lainaamiinsa elementteihin. Eskelistä voit seurata instagramissa. Nuorten filosofiatapahtumassa Mira käsittelee sukupuolen mielettömyyttä.
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 17.30–18.50
Teppo Eskelinen: Absurdi rikkaus globaalina ongelmana
Teppo Eskelinen on filosofi, joka toimii tällä hetkellä kehitysyhteistyön maisteriohjelman lehtorina Jyväskylän yliopistossa. Eskelinen on tutkinut toisaalta globaalin oikeudenmukaisuuden ja kehityksen problematiikkaa, toisaalta laajemmin taloutta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän on julkaissut laajasti näistä teemoista. Eskelinen on myös aktiivisesti toiminut useissa kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä, erityisesti kehitysmaiden köyhyyden problematiikkaan liittyen. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan hän lähestyy kysymystä äärimmäisestä köyhyydestä eri näkökulmasta ja kysyy, milloin ja miten äärimmäinen rikkaus on ongelma globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta.
Siltasaari-sali lauantaina klo 14.00–15.20
Perttu Häkkinen: Irrationalismi, okkultismi, filosofia
Perttu Häkkinen (s.1979) on FM, toimittaja ja tietokirjailija. Häntä kiinnostaa tietoisuus. Alustuksessaan Häkkinen käsittelee todellisuusmalleja ja suprarationaalisuuden
ajatusta sekä filosofiassa että okkultismissa.
Siltasaari-sali lauantaina klo 19.00–20.20
Juuso Kekkonen: Stand up -luento komediasta, absurdiudesta ja elämästä
Juuso Kekkonen on kirjoittaja ja koomikko, joka on tullut tunnetuksi
omaelämänkerrallisista monologeistaan. Outo homo-esitys toi hänet vuonna 2012 laajemman yleisön tietoisuuteen. Kekkonen käsittelee esityksissään suuria kysymyksiä helposti lähestyttävällä tavalla, koska maailma on täynnä kaaosta ja se muuttuu hiukan selvemmäksi, kun siitä puhuu ääneen. Hän on myös kiertänyt ahkerasti kouluissa puhumassa seksistä, seksuaalisuudesta ja
sukupuolesta tavalla, jollaista harvoin on aiemmin kuultu koulumaailmassa.
Siltasaari-sali perjantaina klo 19.30–21.00
Inkeri Koskinen: Päättömiä juttuja – miksi näennäistiede myy?
Inkeri Koskinen on Suomen Akatemian tutkijatohtori teoreettisen filosofian oppianeessa Helsingin yliopistolla ja Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikön jäsen. Hankkeessaan Uusi rajanveto-ongelma: Tieteen demokratisoituminen ja objektiivisuuden haaste hän kehittää tieteenfilosofisesti perusteltuja kriteerejä, joiden avulla voidaan arvioida osallistavan tutkimuksen, aktivistitutkimuksen, kansalaistieteen ja muiden entistä demokraattisempien tieteen muotojen objektiivisuutta. Hankkeen ohessa Koskinen opettaa humanististen tieteiden filosofiaa. Hänen yleistajuinen, tieteen ja näennäistieteen välistä rajanvetoa juuri humanistisissa tieteissä käsittelevä kirjansa Villi Suomen historia valittiin vuoden 2015 tiedekirjaksi.
Karl Lindahl-sali perjantaina klo 14.30–15.50
Karoliina Lummaa: Johdatus posthumanismiin
Karoliina Lummaa on kirjallisuudentutkija, jonka erikoisalana on humanistinen ympäristötutkimus. Tällä hetkellä Lummaa työskentelee kahdessa projektissa: Turun yliopiston professori Lea Rojolan johtamassa kaunokirjallisuuden materiaalisuuksia tutkivassa Sotkuiset maailmat -hankkeessa hän tutkii jätteiden ja saasteiden kulttuurisia merkityksiä. Itsenäisessä monitieteistä ympäristötutkimusta tekevässä BIOS-tutkimusyksikössä hän keskittyy humanistisen ympäristötutkimuksen menetelmien kehittämiseen ja antroposeenitutkimukseen. Nuorten filosofiatapahtumassa Lummaa alustaa posthumanistisesta filosofiasta ja tutkimuksesta.
Karl Lindahl -sali perjantaina klo 16.00–17.20
Kirsi Monni: Tanssin kolme strategiaa absurdin käsittelemiseksi
Kirsi Monni on tanssitaiteilija, tanssitaiteen tohtori ja koreografian professori Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Monni on uransa aikana luonut kymmeniä tanssiteoksia ja julkaissut väitöstutkimuksensa lisäksi useita artikkeleita, joissa on käsitellyt tanssin taidefilosofiaa, koreografian poliittisia ulottuvuuksia sekä sosiaalisen koreografian ja representaation kysymyksiä. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa jäsennetään esiin kolme mahdollista strategiaa ja tasoa, joiden kautta voidaan ajatella tanssin ja kehollisen taiteen käsittelevän absurdin kokemusta. Nämä ovat henkilökohtaisen vieraantuneisuuden kokemuksen torjuminen keho-mieli yhteyttä vahvistamalla, yhteiskunnallisten absurdia tuottavien rakenteiden käsittely identiteettejä nyrjäyttävien ja representaatiokriittisten esitysten keinoin sekä filosofisella tasolla kehollisuuden, tietoisuuden ja kärsimyksen suhteiden pohtiminen. Keskustelussa syvennetään näitä teemoja ja pohditaan niiden yhtymäkohtia arkipäivän elämään.
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 15.30–16.50.
Jyrki Nummi: Mihin hävisi karnevalismi Tuntemattomasta?
Jyrki Nummi on kotimaisen kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt poetiikkaan, kaanon-, modernismi- ja lajitutkimukseen ja perehtynyt muun muassa Väinö Linnan, Aleksis Kiven ja Juhani Ahon tuotantoon. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan Nummi vertailee Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaania ja Tuntematon sotilas -elokuvaa (2017) ja pohtii, mihin romaanin karnevalistiset piirteet ovat elokuvasta hävinneet.
Karl Lindahl -sali perjantaina 18.00–19.20
Samu Nyström: Helsinki ja helsinkiläiset sisällissodassa 1918
Samu Nyström on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija. Nyström on monissa tutkimuksissaan tarkastellut kaupunkielämää kriisiaikoina. Hänen tutkimuskysymyksensä ovat pääsääntöisesti tarkastelleet sitä, miltä “suurten historiallisten aikojen” elämä on näyttänyt yksilöiden näkökulmasta heidän jokapäiväisessä elämässään. Nuorten filosofiatapahtumassa Nyström tarkastelee sitä, miten absurdiksi ja merkilliseksi kaupunkielämä muuttui Helsingissä sisällissodan aikana. Vuonna 2018 sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 19.00–20.20
Mikko Paatero: Turvallisuuspolitiikan tabut
Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero on toiminut yli 43 vuotta poliisipäällikön tehtävissä: ensin nimismiehenä, sitten lääninpoliisijohtajana ja viimeiset 7 vuotta maan korkeimpana poliisivirkamiehenä poliisiylijohtajana, josta jäi eläkkeelle elokuussa 2015. Hän on lisäksi toiminut erilaisissa tehtävissä kunnallishallinnossa ja poliisin järjestötoiminnassa sekä ollut aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä. Paatero on kirjoittanut aktiivisesti eri medioihin ja kirjoittaa tälläkin hetkellä säännöllisesti turvallisuuden asioista useampaan julkaisuun. Kirjassaan Sisäinen turvallisuus horjuu hän käsittelee laajasti ja kriittisesti sisäisen turvallisuuden tilaa ja kehittämistarpeita.
Siltasaari-sali lauantaina klo 17.30–18.50
Mikko Salo: Fakta ja fiktio uutisissa
Mikko Salo on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin ja keskustelufoorumi Debattibaarin perustajia ja perehtynyt urallaan Suomessa ja EU-tasolla sekä politiikan että median toimintaan mm. virkamiehenä, kansalaisjärjestötoimijana ja tutkijana. Salon alustus Nufitissa keskittyy Faktabaarin #presidentinvaalit hankkeeseen ja erityisesti sen kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ruokkivaan, Helsingin ranskalais- suomalaisessa koulussa lanseerattuun Faktabaari EDU -projektiin.
Siltasaari-sali lauantaina klo 15.30–16.50
Saara Särmä: Absurdit kehoihanteet ja läskiaktivismi
Saara Särmä on feministi, yhteiskuntatieteiden tohtori, feministisen ajatushautomo Hatun johtaja, taiteileva tutkija ja läskiaktivisti. Särmä perusti maailmallakin mainetta niittäneen “Congrats, you have an all male panel!” -sivuston. Kansainvälisen politiikan väitöskirjassaan hän kehitti kuvataidetta ajattelun ja analyysin välineenä sekä tutkimuksen esittämisen tapana hyödyntävän metodologian. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteita ovat nauru ja huumori maailman muuttamisen välineinä, visuaalisuuden ja kuvien politiikka, taideperustaiset menetelmät sekä feministinen ja akateeminen aktivismi. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa Saara pohtii kriittisesti vallalla olevia kehoihanteita sekä avaa läskiaktivismin radikaaleja mahdollisuuksia.
Siltasaari-sali perjantaina klo 16.00–17.20.
Lilja Tamminen: Metamodernismi ja nykyinen poliittinen ilmapiiri
Lilja Tamminen on tietokirjailija, digitalisaatiotutkija ja työllisyyspolitiikan asiantuntija. Hän on kommentoinut Suomen politiikkaa palkitussa liljat.fi-blogissaan vuodesta 2010. Tutkimustyössään digitalisaatiota, kestävyyttä ja vastakkainasettelua käsittelevää taloussosiologista tietokirjaa Olipa kerran työ varten, hän päätyi lopputulemaan, että syy rikkinäiseen politiikkaan ja jakautuneeseen yhteiskuntaan löytyy ihmisten ongelmallisella tavalla virittyneistä suhtautumisista maailmaan ja ihmisyyteen. Näin hän vakuuttui uuden “ajan hengen” löytämisen ja edistämisen tarpeesta ja koordinoi nyt yli 800 hengen metamodernistista filosofiaa takovaa verkkofoorumia, joka etsii
uusvilpittömän dialogin kautta uusia synteesejä vaikeista aikamme aiheista.
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 14.00–15.20
Erkki Tuomioja: Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia!
Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori, ekonomi ja kansanedustaja. Hän on toiminut 35 vuotta kansanedustajana, 12 vuotta apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä ja 11 vuotta ulkoministerinä. Tuomioja on myös poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja. Hänen yhteiskunnallinen aktivisminsa rauhanliikkeessä, teiniliitossa ja kunnallispolitiikassa alkoi 60-luvulla jolloin radikaalinuorten yksi iskulause oli “Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia”. Tuomioja on julkaissut noin 20 kirjaa politiikasta, kansainvälisistä kysymyksistä ja historiasta. Suurin osa hänen puheistaan ja artikkeleistaan on luettavissa myös hänen kotisivullaan.
Siltasaari-sali perjantaina kello 13.00–14.20
Eliisa Vainikka: Nettimeemien absurdi huumori – politiikkaa vai pilailua?
Eliisa Vainikka on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta. Hän on tutkinut uusia lukemisen käytäntöjä ja digitaalista mediaa esimerkiksi journalistisen työn ja mediayleisöjen näkökulmasta. Väitöskirjatutkimuksessaan hän pohtii sitä, miten jaetun yksityisiä aiheita koskevan keskustelun kautta voidaan käsitellä laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, ”elämänpolitiikkaa”. Elämänpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä voidaan tutkia esimerkiksi syrjäytymistä, sukupuolta ja sosiaalipolitiikkaa käsittelevien verkkokeskustelujen kautta. Tutkimuksessaan hän pyrkii selvittämään millä tavoin elämänpoliittisia aiheita käsitellään anonyyminä käytetyillä foorumeilla, ja minkälaista julkisuutta ja kansalaisuutta nämä keskustelut ilmentävät ja tuottavat.
Karl Lindahl -sali lauantaina klo 10.30–11.50
Tuomas Vesterinen: Epänormaalin diagnoosi – kulttuurin vaikutus mielenterveysongelmiin
Tuomas Vesterinen on psykiatrian filosofiaan keskittynyt väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta. Vesterinen on pitänyt yleisöesitelmiä sekä kirjoittanut mielenterveysongelmien filosofisista ja kulttuurisista puolista. Hän on ollut vierailevana tutkijana Sorbonnen, Rutgersin ja Bolognan yliopistoissa. Väitöskirjassaan hän tutkii mielenterveysongelmien luokittelua ja monitieteistä selittämistä. Vesterinen on kiinnostunut erityisesti kulttuurin vaikutuksesta mielenterveysongelmiin ja niiden luokitteluun. Hänestä psykiatria tarvitsee kipeästi filosofiaa: mielenterveyskysymykset koskettavat ihmisyyden ja sen tieteellisen ymmärtämisen perusteita. Nuorten filosofiatapahtuman alustus tarkastelee mielenterveysongelmien kulttuurisidonnaisuuksia sekä sitä, miten niiden valossa voisimme kehittää omaa suhtautumistamme mielenterveysongelmiin ja erilaisuuteen.
Siltasaari-sali perjantaina klo 14.30–15.20
Henry Vistbacka: Absurdia päihdepolitiikkaa
Kansalaistoimija ja monitekijä Henry Vistbacka toimii Humaania päihdepolitiikkaa ry:ssä edistääkseen vastuullisempaa, parhaaseen saatavilla olevaan tietoon pohjaavaa päihdepolitiikkaa. Yksi järjestön keskeisistä huomion kohteista on huumeiden käyttöön ja hallussapitoon liittyvät rangaistukset: Huumepolitiikan tavoitteena on ehkäistä huumeisiin liittyviä, niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin kohdistuvia haittoja. Kasvava joukko asiantuntijoita on kuitenkin tutkimusnäyttöön perustuen todennut, että huumeiden käytön ja hallussapidon rikosoikeudelliset seuraamukset eivät vähennä sen kummemmin huumeiden käyttöä kuin niihin liittyviä ongelmiakaan, vaan päin vastoin lisäävät niitä. Vistbackan alustuksen lähtökohtana on asiantuntijatiedon osoittama ristiriita politiikan tavoitteiden ja käytäntöjen välillä.
Siltasaari-sali lauantaina klo 12.00–13.20.
Jouko Väänänen: Cantorin paratiisi ja matematiikan totuudet
Jouko Väänänen on matematiikan professori ja Helsingin yliopiston vararehtori. Hänen tutkimuskohteensa on matemaattinen logiikka, jonka alalta hän on kirjoittanut useita kirjoja. Nuorten filosofitapahtuman alustuksessaan Väänänen kertoo äärettömyyden absurdeista ominaisuuksista. Kuuluisa esimerkki on ns. Hilbertin Hotelli, mikä tarkoittaa täynnäolevaa hotellia, johon voidaan silti majoittaa uusia matkailijoita. Toinen esimerkki on ns. Banach-Tarski Palloparadoksi: pallo voidaan jakaa viiteen osaan niin, että kiertämällä ja siirtämällä näistä palasista saadaan kaksi alkuperäisen kokoista palloa. Eivätkö tällaiset paradoksit heitä epäilyksen varjoa koko matematiikan ylle? Toisaalta tämä sama matematiikka on niin arkielämässä kuin tieteessäkin äärimmäisen hyödyllistä.
Karl Lindahl -sali perjantaina klo 19.30–21.00