Ohjelman YouTube-tallenteet löytyvät klikkaamalla ohjelman otsikkoa!
Erasmus Rotterdamilainen ja varhaisten humanistien satiirinen maailmankuva
Alustaja: Sari Kivistö
Perjantaina klo 13:00 – 14:15
Erasmus Rotterdamilainen on nykypäivänä tunnetuin renessanssihumanisti ja -satiirikko, mutta hän ei suinkaan ollut ainoa. Mihin renessanssihumanistien polemiikki keskittyi? Millaista oli sen kuvasto? Millainen oli Martti Lutherin vaikutus kuvaston kehittymisessä?
Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa.
Oleellisen huomaamisesta
Alustaja: Maria Lasonen-Aarnio
Perjantaina klo 13:00 – 14:15
Se, mihin huomiomme kiinnittyy – mikä puolestaan usein heijastaa sitä, mikä meille on tärkeää – vaikuttaa perustavalla tavalla kokemukseemme maailmasta. Huomioomme voivat vaikuttaa kaikenlaiset tekijät, mikä mainonnassa ymmärretään erittäin hyvin. Ehkä mielenkiintoisimpia huomiomme vaikutteita ovat ennakkoasenteet ja ideologiat, joiden kautta kohtaamme maailman. Ideologiat vaikuttavat näin olennaisesti tiedolliseen asemaamme: ne voivat esimerkiksi johtaa huomiomme kautta vääristyneen todistusaineiston tai evidenssin keräämiseen. Kokonaisvaltainen ymmärrys maailmasta vaatii, että huomiomme on rakentunut oikealla tavalla.
Maria Lasonen-Aarnio on filosofian professori Helsingin yliopistossa.
Väärän konsensuksen kysymys
Alustaja: Eerik Lagerspetz
Perjantaina klo 14:30 – 15:45
Demokratia vaatii toimiakseen kompromisseja, mutta joskus konsensushakuisuus menee liian pitkälle. Millaisia ovat tilanteet, joissa yhteisesti hyväksytään tilanne, joka ei ole kenenkään osallistujan etu? Miten niihin päädytään? Millaisia ulottuvuuksia väärän konsensuksen problematiikasta on löydettävissä?
Eerik Lagerspetz on käytännöllisen filosofian professori Turun yliopistossa.
Onko taiteen otettava kantaa ollakseen hyvää?
Alustaja: Harri Mäcklin
Perjantaina klo 14:30 – 15:45
Taiteelta vaaditaan usein kantaaottavuutta, osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Liiaksi esteettiseen mielihyvään tähtävää taidetta kuvataan helposti taantumukselliseksi. Toisaalta, taitelijat joutuvat syyniin liian kantaaottavasta taiteesta. Kysymys kuuluukin: onko taiteen otettava kantaa ollakseen hyvää?
Harri Mäcklin on postdoc-tutkijana Helsingin yliopistossa.
Kukaan ei sanonut että todellisuudella ei saa leikkiä
Alustaja: Emi Maeda
Perjantaina klo 16:00 – 17:15
Larppaaminen eli liveroolipelaaminen nähdään helposti nolona, dorkanakin touhuna, mutta sitä on myös käytetty yhteiskuntakriittisesti. Peleissä on muun muassa kuvattu vähemmistöjen rooleja, ruodittu tosielämän poliittisia konflikteja sekä sodittu patriarkaattia vastaan. Millaisia ovat larpeissa esitetyt yhteiskuntakritiikit?
Emi Maeda on filosofian maisteri ja Ropecon ry:n puheenjohtaja.
Onko journalismissa tilaa satiirille?
Alustaja: Tuija Siltamäki
Perjantaina klo 16:00 – 17:15
Suomalainen journalismi on muuttunut 2000-luvulla vihaiseksi, lukutaidottomaksi ja huumorintajuttomaksi – näin Tuija Siltamäki näkee tilanteen. Milloin mediakenttä on taantunut tosikkojen totalitarismiin? Onko journalismissa yhä tilaa satiirille?
Tuija Siltamäki on Ylioppilaslehden päätoimittaja.
Hegemoniasuhteet ja kritiikki
Alustaja: Emilia Palonen
Perjantaina klo 18:00 – 19:15
Emilia Palonen kysyy: mitä on hegemonia ja voiko sitä kritisoida? Erityisesti populistisella retoriikalla on taipumusta luoda hegemoniakritiikissään uusi vastahegemonia – mutta tuleeko siitä puolestaan hegemoninen? Onko esimerkiksi satiiri hyvä ase hegemonioita vastaan?
Emilia Palonen on yleisen valtio-opin yliopistotutkija Helsingin yliopistossa.
Poliitikon kääntyvä takki
Alustaja: Robert Sundman
Perjantaina klo 18:00 – 19:15
Poliitikkojen täytyy tehdä työssään kompromisseja, mutta liiallisten kompromissien tekeminen leimaa heidät takinkääntäjiksi. Ero esimerkiksi yritysmaailmaan on suuri: like-elämässä arvostetaan joustavuutta, politiikassa järkähtämättömyyttä. Milloin luottomme kantojaan tai parhaiksi näkemiä toimintakeinoja vaihtaviin poliitikkoihin karisee?
Robert Sundman on politiikan toimittaja Ylellä.
Maailmanlopun teoriat
Alustaja: Esko Valtaoja
Perjantaina 19:30 – 20:45
Esko Valtaojan mukaan on kahdenlaisia maailmanloppuja: hörhöjen maailmanloppuja sekä päällepäin järkevien ihmisten maailmanloppuja. Kaikki uskovat jonkinlaisiin maailmanloppuihin – joko esimerkiksi Y2K:n, talouslaman tai mayojen kalenterin päättymisen muodossa – ja, kenties, koska todellisuudessa rakastamme maailmanloppuja.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emertiusprofessori Turun yliopistosta.
Ihanteena asiantunteva vai kansan tunteva poliitikko?
Alustaja: Johanna Vuorelma
Perjantaina klo 19:30 – 20:45
Poliitikkoihin kohdistuu toisinaan hyvinkin ristiriitaisia odotuksia: pitäisi kuunnella samaan aikaan huolellisesti asiantuntijoita sekä pitää kättä kansan syvien rivien pulssilla. Tämä ristiriitaisuus on noussu 2010-luvulla uudelleen esiin populismin ja teknokratian vastakkainasettelussa. Onko tästä tulossa 2020-luvun poliittisia jakolinjoja?
Johanna Vuorelma on politiikan tutkimuksen tutkijatohtori Tampereen yliopistossa.
Onko tiede kaikille ja kaikelle avointa?
Alustaja: Jaakko Kuorikoski
Lauantaina klo 12:00 – 13:15
Ikiaikaiselta tuntuva kysymys korkeakoulupoliitikassa on rahoitus – eli mitä tiedettä rahoitetaan ja miksi. Tiedeyhteisö vetoaa tieteen autonomiaan ja arvovapauteen, mutta suljetaanko poliittisesti epäkorrekteja soraääniä pois keskustelusta? Pitäisikö kaikkea saada tutkia ja pitäisikö kaikkien saada äänensä kuuluville?
Jaakko Kuorikoski on käytännöllisen filosofian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.
Kultti- ja genre-elokuvien tehovoima ja arvottaminen
Alustaja: Miikka Mononen
Lauantaina klo 12:00 – 13:15
Elokuvan historiassa on sisäänrakennettu arvoasteikko, jossa tietyt lajityypit mielletään taiteellisesti toisia korkea-arvoisemmiksi. Etenkin genre- ja kulttielokuvat jäävät vähemmälle huomiolle, alemmille puolille arvoasteikossa. Ovatko nämä elokuvat kuitenkin hyviä? Onko mitään mieltä edes puhua hyvistä ja huonoista elokuvista?
Miikka Mononen on Laajakuva.comin päätoimittaja.
Hävettävä-panettava naiskeho
Alustaja: Riina Tanskanen
Lauantaina 16.1. klo 13:30 – 14:45
Riina Tanskanen sanoo, että kartesolainen mieli on ylevä, kun ruumis jää vain lihavankilaksi, jota on siedettävä. Keholla on tapana joko hävettää tai panettaa, ja etenkin naisruumis on läpensä seksualisoitu. Onko ruumiillisuus länsimaissa hävettävä realiteetti, joka yritetään häivyttää? Millaisia odotuksia ja asenteita naiskehoon kohdistuu?
Riina Tanskanen ylläpitää Tympeät tytöt -tilejä niin Facebookissa kuin Instagramissa.
Voiko laulamalla muuttaa maailmaa? Protestilaulujen sanoma ja mielekkyys
Alustaja: Timo Kalevi Forss
Lauantaina klo 13:30 – 14:45
Bob Dylan nimitettiin sukupolvensa äänitorveksi varhaisilla protestilauluillaan, Vietnamin sotaa vastustettiin CCR:n ja Jimi Hendrixin tahtiin ja etenkin varhainen punk onnistui sohimaan yhteiskunnallisia herhiläispesiä 1970-luvulla. Voiko lauluilla todella muuttaa maailmaa? Kadottaako taide vapautensa, jos takaa löytyy jokin ideologia?
Timo Kalevi Forss on tietokirjailija, joka on kirjoittanut mm. Mitä on punk? ja Toverit herätkää – poliittinen laululiike Suomessa -teokset.
Pilkan moraali ja huumorin kyseenalaistaminen
Alustaja: Ville Ranta
Lauantaina klo 15:00 – 16:15
Pilkka on lajina erityisen altis moraaliselle kyseenalaistamiselle. Tiukoilla ovat muun muassa pilapiirtäjät ja humoristit, kun erilaiset kritisoidut tai pilkatut ryhmät vaativat ivan sijasta oikeutta. Voiko pilkkaaminen aina olla väärin? Miten huumorin moraalista tasoa arvioidaan?
Ville Ranta on pilapiirtäjä.
Sopiva etäisyys: pandemia ja etiikka
Alustaja: Sami Pihlström
Lauantaina klo 15:00 – 16:15
Sami Pihlström sanoo, että koronapandemiassa moraalinen tilanteemme on traaginen: emme voi välttyä toisten välineellistämiseltä. Silti, haavoittuvimpia on suojeltava ja kriisiä helpotettava. Miten tarkastella pandemiaa etiikan näkökulmasta?
Sami Pihlström on uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopistossa.
Poliittinen satiiri, poliittinen taide
Alustaja: Susanna Kuparinen
Lauantaina klo 17:00 – 18:15
Voiko tai pitääkö satiiri olla poliittisesti korrektia? Mitä se edes oikeastaan tarkoittaa, mahdollisuudesta puhumattakaan? Kuka määrittelee, jos kukaan? Onko poliittinen taide tai satiiri taidetta ollenkaan?
Susanna Kuparinen on toimittaja ja teatteriohjaaja, ja hän on ohjannut mm. Eduskunta-näytelmät.
Uususkonnot uskontokritiikkinä
Alustaja: Essi Mäkelä
Lauantaina klo 17:00 – 18:15
Ei-niin-valtavirtaisten henkisyyden muotojen on taisteltava paikastaan oikeana uskollisuutena, mutta myös kritisoida – tai ainakin haastaa – valta-asemassa olevia. Millaisia vaikeuksia uuspakanalliset uskonnot ovat kohdanneet pyrkimyksissään rekisteröityä yhdyskunniksi? Ja mitäs wicca, pastafarismi ja väenusko edes oikeastaan ovatkaan?
Essi Mäkelä on uskontotieteen väitöstutkija Helsingin yliopistossa.
Milloin pörssiin kannetaan rulettipöytä?
Alustaja: Lauri Holappa
Lauantaina klo 18:30 – 19:45
Rahoitusmarkkinoiden rooli talousjärjestelmässä on kasvanut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana – samalla taloudesta on tullut epävakaampaa. Nykyään rahoitusmarkkinoiden säätely ei ole poliittisesti mahdollista, ja koko talousjärjestelmä nojaa keskuspankkien loputtomiin tukitoimiin. Onko kapitalistinen kasautuminen kääntynyt markkinatalouden itsensä kohtaloksi?
Lauri Holappa on poliittiseen talouteen erikoistunut tutkija Helsingin yliopistossa.
Vastarintaa resurssikamppailussa
Alustaja: Markus Kröger
Lauantaina 16.1. klo 18:30 – 19:45
On muodikasta ehdottaa yksilökeskeisiä kuluttajavalintoja ratkaisuina ympäristöongelmiin. Miten luonnonvaroille tuhoisia investointihankkeita voi muuttaa tai estää? Millaisia strategioita vastarinta on käyttänyt?
Markus Kröger on globaalin kehitystutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.