Alustajat 2018

Lisää alustajia julkaistaan maanantaina 11.12.2017!

 

Elisa Aaltola: Ajatteleva eläin

Elisa Aaltola, FT, on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi. Häntä on uransa aikana kiinnostanut sekä eläimiä koskeva moraaliteoria että sittemmin eläinasenteisiin vaikuttava moraalipsykologia. Tällä hetkellä hän toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Aaltola on julkaissut eläinfilosofian saralla muun muassa teokset Eläinten moraalinen arvo (2004), Animal Suffering: Philosophy and Culture (2012) sekä Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics (2018, painossa). Aaltolan toimittamiin teoksiin lukeutuvat Johdatus eläinfilosofiaan (2013) ja Eläimet yhteiskunnassa (2015). Nuorten filosofiatapahtumassa hänen alustuksensa keskittyy siihen, miksi ja miten tunteiden politiikka näkyy eläimiin liittyvässä moraalikeskustelussa. Mikä on lihansyönnin tai veganismin moraalipsykologia, entä mitä tämä tarkoittaa eläinten moraalisen ja yhteiskunnallisen aseman kannalta?

Karl Lindahl -sali lauantaina klo 12.00–13.20


Laura Antola: Maailmankuva supersankarisarjakuvissa

Laura Antola on mediatutkimuksen väitöskirjatutkija Turun yliopistosta. Väitöskirjassaan Antola tutkii Marvelin supersankarisarjakuvien suomalaisia versioita. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten amerikkalaisen kulttuurin ikoniset sankarit on sovitettu suomalaiselle sarjakuvayleisölle: millaisia muutoksia sarjakuviin on tehty, miten tarinat ovat valikoituneet ja mikä on ollut lukijayhteisön rooli. Lisäksi Antola on kiinnostunut supersankareiden edustamasta yhteiskunnasta niin elokuvaadaptaatioissa kuin sarjakuvissakin. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa pohditaan sitä, millaista maailmankuvaa supersankarit puolustavat.

Siltasaari-sali lauantaina klo 18.00–19.20


Juuso Kekkonen: Stand up -luento komediasta, absurdiudesta ja elämästä

Juuso Kekkonen on kirjoittaja ja koomikko, joka on tullut tunnetuksi
omaelämänkerrallisista monologeistaan. Outo homo-esitys toi hänet vuonna 2012 laajemman yleisön tietoisuuteen. Kekkonen käsittelee esityksissään suuria kysymyksiä helpostilähestyttävällä tavalla, koska maailma on täynnä kaaosta ja se muuttuu hiukan selvemmäksi, kun siitä puhuu ääneen. Hän on myös kiertänyt ahkerasti kouluissa puhumassa seksistä, seksuaalisuudesta ja
sukupuolesta tavalla, jollaista harvoin on aiemmin kuultu koulumaailmassa.

Siltasaari-sali perjantaina klo 19.30–21.00


Inkeri Koskinen: Päättömiä juttuja – miksi näennäistiede myy?

Inkeri Koskinen on Suomen Akatemian tutkijatohtori teoreettisen filosofian oppianeessa Helsingin yliopistolla ja Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikön jäsen. Hankkeessaan Uusi rajanveto-ongelma: Tieteen demokratisoituminen ja objektiivisuuden haaste hän kehittää tieteenfilosofisesti perusteltuja kriteerejä, joiden avulla voidaan arvioida osallistavan tutkimuksen, aktivistitutkimuksen, kansalaistieteen ja muiden entistä demokraattisempien tieteen muotojen objektiivisuutta. Hankkeen ohessa Koskinen opettaa humanististen tieteiden filosofiaa. Hänen yleistajuinen, tieteen ja näennäistieteen välistä rajanvetoa juuri humanistisissa tieteissä käsittelevä kirjansa Villi Suomen historia valittiin vuoden 2015 tiedekirjaksi.

Karl Lindahl-sali perjantaina klo 14.30–15.50


Kirsi Monni: Tanssin kolme strategiaa absurdin käsittelemiseksi

Kirsi Monni on tanssitaiteilija, tanssitaiteen tohtori ja koreografian professori Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Monni on uransa aikana luonut kymmeniä tanssiteoksia ja julkaissut väitöstutkimuksensa lisäksi useita artikkeleita, joissa on käsitellyt tanssin taidefilosofiaa, koreografian poliittisia ulottuvuuksia sekä sosiaalisen koreografian ja representaation kysymyksiä. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa jäsennetään esiin kolme mahdollista strategiaa ja tasoa, joiden kautta voidaan ajatella tanssin ja kehollisen taiteen käsittelevän absurdin kokemusta. Nämä ovat henkilökohtaisen vieraantuneisuuden kokemuksen torjuminen keho-mieli yhteyttä vahvistamalla, yhteiskunnallisten absurdia tuottavien rakenteiden käsittely identiteettejä nyrjäyttävien ja representaatiokriittisten esitysten keinoin sekä filosofisella tasolla kehollisuuden, tietoisuuden ja kärsimyksen suhteiden pohtiminen. Keskustelussa syvennetään näitä teemoja ja pohditaan niiden yhtymäkohtia arkipäivän elämään.

Karl Lindahl -sali lauantaina klo 15.30–16.50


Jyrki Nummi: Mihin hävisi karnevalismi Tuntemattomasta?

Jykri Nummi on kotimaisen kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt poetiikkaan, kaanon-, modernismi- ja lajitutkimukseen ja perehtynyt muun muassa Väinö Linnan, Aleksis Kiven ja Juhani Ahon tuotantoon. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan Nummi vertailee Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaania ja Tuntematon sotilas -elokuvaa (2017) ja pohtii, mihin romaanin karnevalistiset piirteet ovat elokuvasta hävinneet

Karl Lindahl -sali perjantaina klo 18.00–19.20.


Saara Särmä: Absurdit kehoihanteet ja läskiaktivismi

Saara Särmä on feministi, yhteiskuntatieteiden tohtori, feministisen ajatushautomo Hatun johtaja, taiteileva tutkija ja läskiaktivisti. Särmä perusti maailmallakin mainetta niittäneen “Congrats, you have an all male panel!” -sivuston. Kansainvälisen politiikan väitöskirjassaan hän kehitti kuvataidetta ajattelun ja analyysin välineenä sekä tutkimuksen esittämisen tapana hyödyntävän metodologian. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteita ovat nauru ja huumori maailman muuttamisen välineinä, visuaalisuuden ja kuvien politiikka, taideperustaiset menetelmät sekä feministinen ja akateeminen aktivismi. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa Saara pohtii kriittisesti vallalla olevia kehoihanteita sekä avaa läskiaktivismin radikaaleja mahdollisuuksia.

Siltasaari-sali perjantaina klo 16.00–17.20.


Lilja Tamminen: Metamodernismi ja nykyinen poliittinen ilmapiiri

Lilja Tamminen on tietokirjailija, digitalisaatiotutkija ja työllisyyspolitiikan asiantuntija. Hän on kommentoinut Suomen politiikkaa palkitussa liljat.fi-blogissaan vuodesta 2010. Tutkimustyössään digitalisaatiota, kestävyyttä ja vastakkainasettelua käsittelevää taloussosiologista tietokirjaa Olipa kerran työ varten, hän päätyi lopputulemaan, että syy rikkinäiseen politiikkaan ja jakautuneeseen yhteiskuntaan löytyy ihmisten ongelmallisella tavalla virittyneistä suhtautumisista maailmaan ja ihmisyyteen. Näin hän vakuuttui uuden “ajan hengen” löytämisen ja edistämisen tarpeesta ja koordinoi nyt yli 800 hengen metamodernistista filosofiaa takovaa verkkofoorumia, joka etsii
uusvilpittömän dialogin kautta uusia synteesejä vaikeista aikamme aiheista.

Karl Lindahl-sali lauantaina klo 14.00–15.20


Erkki Tuomioja: Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia!

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori, ekonomi ja kansanedustaja. Hän on toiminut 35 vuotta kansanedustajana, 12 vuotta apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä ja 11 vuotta ulkoministerinä. Tuomioja on myös poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja. Hänen yhteiskunnallinen aktivisminsa rauhanliikkeessä, teiniliitossa ja kunnallispolitiikassa alkoi 60-luvulla jolloin radikaalinuorten yksi iskulause oli “Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia”. Tuomioja on julkaissut noin 20 kirjaa politiikasta, kansainvälisistä kysymyksistä ja historiasta. Suurin osa hänen puheistaan ja artikkeleistaan on luettavissa myös hänen kotisivullaan.

Siltasaari-sali perjantaina kello 13.00–14.20


Tuomas Vesterinen: Epänormaalin diagnoosi – kulttuurin vaikutus mielenterveysongelmiin

Tuomas Vesterinen on psykiatrian filosofiaan keskittynyt väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta. Vesterinen on pitänyt yleisöesitelmiä sekä kirjoittanut mielenterveysongelmien filosofisista ja kulttuurisista puolista. Hän on ollut vierailevana tutkijana Sorbonnen, Rutgersin ja Bolognan yliopistoissa. Väitöskirjassaan hän tutkii mielenterveysongelmien luokittelua ja monitieteistä selittämistä. Vesterinen on kiinnostunut erityisesti kulttuurin vaikutuksesta mielenterveysongelmiin ja niiden luokitteluun. Hänestä psykiatria tarvitsee kipeästi filosofiaa: mielenterveyskysymykset koskettavat ihmisyyden ja sen tieteellisen ymmärtämisen perusteita. Nuorten filosofiatapahtuman alustus tarkastelee mielenterveysongelmien kulttuurisidonnaisuuksia sekä sitä, miten niiden valossa voisimme kehittää omaa suhtautumistamme mielenterveysongelmiin ja erilaisuuteen.

Siltasaari-sali perjantaina klo 14.30–15.20