Alustajat 2022

Jari Hanska

Perjantai, 13:00

Mediakeskustelun perspektiivit

Kenen ääni kuuluu ja näkökulma on esillä, kun uutisesta tulee uutinen?

Jari Hanska on Iltalehden politiikantoimittaja


Minna-Kerttu Kekki

Lauantai, 18:30

Asia havaittuna eri kulmista

Minna-Kerttu Kekki on tohtori Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän tutkii väitöskirjassaan toisten annettuutta kokemuksessa mediapohjaisessa julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen teoriataustana on yhdistelmä klassista husserlilaista fenomenologiaa, julkisuutta käsittelevää demokratiateoriaa ja informaalin kasvatuksen teoriaa.


Kasper Kivistö

Lauantai, 12:00

Transgressiosta osaksi yhteiskuntaa

Vielä suhteellisen äskettäin sukupuolen korjaaminen, transsukupuoliset sekä transsukupuolisuus nähtiin haitallisten stereotypioiden kautta, sivuutettiin julkisessa keskustelussa kauhistelulla ja asianomaiset jätettiin tyystin keskustelun ulkopuolelle. Nykyään transsukupuolisuus on puheenaiheena arkistunut ja tabut aiheen ympärillä ovat hälvenneet. Kuinka tämä prosessi on tapahtunut? Miten se on näyttäytynyt transsukupuolisille itselleen?

Kasper Kivistö on Trasekin puheenjohtaja.


Minna Lindgren

Perjantai, 18:00

Kulttuurista (kulttuuri)tuotteeksi

Mikä on tie, jonka taideteos ja esitys käyvät läpi, ennen kuin taiteilijan inspiraatio on lopulta muuttunut valmiiksi teokseksi? Kuinka paljon kyse on intohimoisesta innoituksesta, ja paljonko mukana on arkipäivästä työtä ja raadollisia rutiineja?

Minna Lindgren on kirjailija ja toimittaja


Risto Marjomaa

Perjantai, 16:00

Imperialismi modernin maailman kehtona

Eurooppalaisen imperialismin aikaa pidettiin 1900-luvun jälkipuoliskolle asti osoituksena länsimaisen sivilisaation ylivoimaisuudesta. Vaikka imperialismin pimeät puolet tunnustetaankin nykyään paremmin, on käsitys länsimaisuudesta esikuvana muulle maailmalle säilynyt ja vaikuttaa yhä siihen, miten katsomme muuta maailmaa.

Risto Marjomaa on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.


Maarit Piirtola

Lauantai, 15:00

Kävelyn monet hyödyt

Miksi kävellä, kun autollakin pääsee? Siksi, että kävellen tärkeintä on matkan teko. Kävely paikasta toiseen on sekä ekologista että terveysteko itseään kohtaan. Kymmenen minuutin aikana ehdit ottaa noin 1000 askelta mikä on kymmenesosa koko päivän askelsuosituksista? Jokainen askel vähentää riskiä kansanterveyssairauksille, kuten aikuisiän diabetekselle ja erilisille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Kävely parantaa myös mielialaa ja auttaa painonhallinnassa. Lähiluontoonkin pääsee parhaiten kävellen. Mieti, kävellen olisit jo perillä.

Maarit Piirtola on vanhempi tutkija UKK-instituutissa ja dosentti Helsingin yliopistossa.


Outi Pohjanheimo

Lauantai, 13:30

Maagisen ajattelun rikastuminen

Teemaa ulkojäsenestä sisäpiiriläiseksi tarkastelen eräänlaisena initiaatioprosessina, jonka kulussa yliluonnollisesta tulee luonnollista.

Outi Pohjanheimo onuskontotieteen tutkija Helsingin yliopistossa.


Kaisa Rahikka

Lauantai, 17:00

Onko kaupunkikävely kulttuuria?

Käveleminen kaupungissa mielletään ensisijassa etäisyyden ylittämiseksi, mutta voisiko sillä olla myös kulttuurista arvoa? Millaista visuaalista kulttuuriarvoa kaupunkikävelyyn voi liittyä? Kaupungilla kulkija voi kohdata historian ja kulttuurin erilaisia kerrostumia, mutta millaista tietoa tarvitaan niiden havaitsemiseen?

Kaisa-Leena Rahikka on filosofian maisteri ja Helsinki Walks Oy:n

toimitusjohtaja.


Max Ryynänen

Lauantai, 18:30

Filosofian rooli taiteen käsitteen ja taidejärjestelmän kehityksessä

Kaikkialla maailmassa on maalattu, kirjoitettu ja musisoitu – ja näiden lisäksi opetettu teatteria ja tanssia. Silti vain Euroopassa, tarkemmin katsoen läntisessä Keski-Euroopassa, syntyi 1700-luvulla käsite “taide” – ja sen mukana vaatimus taiteen autonomiasta. Pidämme museoita, taidekoulutusta, kriitikoita ja tuettuja pianotunteja itsestäänselvyytenä, mutta muutama sata vuotta sitten ei ajateltu edes, että maalaaminen ja runous kuuluisivat yhteen, eikä kukaan ollut keksinyt taiteilijan vapautta sen kummemmin kuin käsitettä taiteilijanerokaan. Noin 300 vuotta vanhan taiteen käsitteen ja järjestelmän hyödyistä ja haitoista (tästä enemmän puheessani) voidaan olla montaa mieltä, mutta näyttäisi siltä, että se syntyi pitkälti filosofian avustuksella. Nyt filosofia on epäoikeudenmukaiselle perustalle rakennetun taidejärjestelmän suurin kriitikko.