Keskustelujen aikataulun löydät täältä!
Sanna Aaltonen: Nuoruuden normit ja norminvartijat
Sanna Aaltonen, VTT, dosentti, on nuorisotutkimukseen erikoistunut sosiologi. Hän on tutkimustyössään ollut kiinnostunut sukupuolen ja yhteiskuntaluokan merkityksistä, ylisukupolvisista suhteista, nuorten siirtymistä aikuisuuteen sekä työn ja koulutuksen marginaalisuuksista. Tällä hetkellä hän toimii sosiologian yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Aaltonen julkaisuihin kuuluvat monografia Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä (2006) ja hän on yhdessä kollegojensa kanssa toimittanut kaksi tyttötutkimuksen antologiaa (2002; 2011), empiirisen tutkimuksen refeksiivisyyden käytäntöjä avaavan metodologisen kokoomateoksen (2015) sekä viimeisimpänä Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (2017). Nuorten filosofiatapahtumassa hän pohtii täydellisyyden ihanteita ja vaatimuksia nuoruuden kontekstissa.
Association of Free Association: Täydellinen some, täydellinen internet
Association of Free Association on vapaa taidekollektiivi, jota kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti utopiat ja niiden tutkiminen taiteen kaikissa muodoissa. Kesällä 2018 AOFA järjesti Ylioppilasteatterilla Exploring Utopia 24/7 -festivaalin, joka käsitteli sosiaalista mediaa ja sen mahdollisuuksia, feministisiä utopioita ja internetin maailmaa. Exploring Utopia 24/7 -festivaali havainnollisti internetiä tarjoamalla open space -periaatteen kautta 24 tuntia vuorokaudessa viikon ajan avoinna olleen alustan: fyysisen tilan, jossa kuka vaan sai esiintyä tai ehdottaa aktiviteetteja omalla nimellään, “nimimerkillä” tai anonyyminä. Exploring Utopiassa vaihdettiin kuulumisia, nukuttiin, juhlittiin ja nähtiin päivittäin ennalta sovittuja esityksiä, hetkessä syntyneitä teoksia, workshoppeja – kaikkea videotaiteesta poikkitaiteellisiin kokeileviin konsepteihin. Exploting Utopiaan kuului myös Kielletyt kuvat -taidenäyttely, joka koostui sosiaalisen median yhteisönormien ulkopuolelle rajautuvasta ns. ei-sallitusta kuvamateriaalista.
AOFA on orgaanisesti jatkuvassa liikkeessä oleva ja epähierarkkinen ryhmä tekijöitä eri taustoista, jonka ydinryhmä koostuu sen aktiivisimmista tekijöistä. Nuorten filosofiatapahtumassa AOFA:n alustus keskittyy sosiaalisen median ja internetin mahdollisuuksiin. Millainen paikka internet voisi olla? Voisiko internet olla vapaa?
Henri Hyvönen: Täydellinen mies
FM Henri Hyvönen on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta (SKY) -tohtoriohjelmassa. Hänen väitöskirjatyöskentelynsä on osa WeAll – Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä -tutkimushanketta. Hyvösen tutkimuksellinen mielenkiinnonkohde on miesten ruumiillisuus ja erityisesti miesten suhde omaan ruumiiseensa kovenevassa työelämässä. Hyvösen tutkimuksen konteksti on sekä Itä-Euroopan että Skandinavian kansallisista kehityslinjoista poikkeava Suomi ja siellä kulttuurisesti rakennettu ”suomalainen mies”, jota hän katselee ymmärtävän ihmistieteen kriittisten lasien läpi. Hyvönen on julkaissut sukupuolentutkimuksen alalta mm. seuraavat artikkelit: “Syömisen ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa” (Sukupuolentutkimus-Genusforskning 4/2016 s. 23-35) sekä “Itsestä huolehtiminen nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä sanomalehtiteksteissä” (Sukupuolentutkimus-Genusforskning 4/2017, s. 39-53). Nuorten filosofiatapahtumassa Hyvösen alustus tarkastelee sitä, millaista ”täydellistä miestä” rakennetaan suomalaisessa kulttuurissa ja kotimaisessa julkisessa keskustelussa sekä toisaalta hänen haastattelemiensa miesten puheessa.
Matti Häyry: Geneettisesti täydellinen ihminen
Matti Häyry, VTT, FM on moraali- ja poliittinen filosofi, joka on perehtynyt erityisesti soveltavan etiikan ja bioetiikan kysymyksiin. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa käytännöllistä ja teoreettista filosofiaa ja työskenteli siellä valmistuttuaan monen vuoden ajan. Vuosituhannen vaihteessa Häyry toimi lyhyesti Kuopion yliopiston filosofian professorina, mutta lähti sitten luomaan kansainvälistä uraa Englantiin, jossa hän oli ensin moraalifilosofian professori Keski-Lancashiren yliopistossa ja sitten bioetiikan ja oikeusfilosofian professori Manchesterin yliopistossa. Vuodesta 2013 hän on ollut johtamisen filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Häyry julkaisi vuonna 2012 genetiikan etiikasta kirjan Ihminen 2.0 ja kirjan teemoihin väljästi liittyen hän oli myös mukana kirjoittamassa ja tuottamassa rock-oopperaa Playing God, jota on Baselin (Sveitsi) ensiesityksen 2013 jälkeen esitetty myös Helsingissä sekä New Havenissa ja New Yorkissa (Yhdysvallat). Kirjan ja rock-oopperan aiheena on ihmisen täydellistyminen, joka on myös hänen esitelmänsä aiheena.
Ima Iduozee: Ihanteiden uudelleen määrittäminen
Ima Iduozee on koreografi ja tanssitaiteilija, joka toimii laaja-alaisesti tanssin, teatterin ja esittävän taiteen parissa. Iduozeen kansainvälistä huomiota herättänyt debyyttiteos This is the Title (2012) on kiertänyt 14 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Iduozeen koreografioita on nähty muun muassa Tukholman ja Helsingin Kaupunginteattereissa, Suomen Kansallisteatterissa sekä lukuisissa TV-mainoksissa, muotinäytöksissä ja musiikkivideoissa. Vuonna 2015 hänet palkittiin Suomen Arvostelijain Liiton Kritiikin kannukset -palkinnolla parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta. Iduozeen taiteellisen työskentelyn keskiössä on ollut ajatteluamme määrittävien rajapintojen liudentaminen ja niiden uudelleen määrittäminen. Identiteetti, muisti, afrofuturismi, fantasia ja radikaali unelmoiminen ovat hänen töissään usein toistuvia teemoja. Erilaisten vähemmistöjen saattaminen esitystaiteen pariin, Suomessa ja ulkomailla, on ollut hänen eetoksensa alusta alkaen. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa Iduozee pohtii normatiivisuutta ja kauneusihanteita mm. länsimäisen tanssitaiteen kaanonin sekä populaarikulttuurin näkökulmista.
Antti Jauhiainen: Osallisuustalous: parempi talousjärjestelmä
Antti Jauhiainen, KM, on tietokirjailija, luokanopettaja ja osallisuustalouden asiantuntijajärjestö Parecon Finlandin puheenjohtaja. Syksyllä 2017 julkaistiin Antin ja Joona-Hermanni Mäkisen kirjoittama tietokirja Hyvinvointivaltion vastaisku. Antin tekstejä on julkaistu muun muassa The New York Timesissa ja Jacobin Magazinessa, ja hän on ollut haastateltavana The Guardianissa, BBC:n radiossa ja MSNBC:llä. Antti on ollut tiiviisti mukana kääntämässä ja toimittamassa tietokirjoja Osallisuustalouden aakkoset (2014), Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää (2012) sekä Parecon – kapitalismin jälkeinen elämä (2004). Antti on lisäksi osallistunut erilaisiin kasvatus- ja koulutusalan kotimaisiiin ja kansainvälisiin projekteihin liittyen muun muassa koulutuspoliittisiin kysymyksiin Helsingin yliopistolla sekä nuorten hyvinvointiin. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa hän keskittyy siihen, miksi nykyisen talousjärjestelmämme perustavat ongelmat on tärkeä tunnustaa ja etsiä sille kunnianhimoisesti vaihtoehtoja.
Sanna Karhu: Täydellisen tasa-arvon mahdollisuudesta ja mahdottomuudesta
Sanna Karhu, VTM, FT, tutkijatohtori, tarkastelee tutkimuksessaan yhteiskunnallisen vallan ja normien vaikutusta siihen, keiden elämää voidaan pitää elämisen arvoisena. Väitöskirjassaan From Violence to Resistance: Judith Butler’s Critique of Norms (2017) hän tutki filosofi Judith Butlerin käsitystä normien, väkivallan ja vastarinnan suhteesta erityisesti sukupuolen ja rodullistamisen näkökulmasta. Hän on julkaissut väitöskirjansa pohjalta myös artikkelin feministisen filosofian alan tärkeimmässä lehdessä Hypatiassa. Väitöskirjaa tehdessään Karhu toimi vierailevana tutkijana New York Universityssa (NYU). Tällä hetkellä Karhu toimii tutkijatohtorina sukupuolentutkimuksessa Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut feministiseen ja poliittiseen filosofiaan sekä queer-teoriaan. Hänen postdoc -projektinsa keskittyy ekofeministisen teorian ja kriittisen eläintutkimuksen kysymyksiin. Hän on tehnyt yhteistyötä myös taiteen kentällä ja hänen uusin artikkelinsa julkaistaan Kiasman keväällä avautuvan, ihmisen luonto- ja eläinsuhdetta luotaavan ”Yhteiseloa” -näyttelyn yhteydessä. Nuorten filosofiatapahtumassa hän pohtii täydellisen tasa-arvon ideaa sekä mahdollisuutena että harhana.
Johanna Korhonen: Halutaan: täydellinen ihminen
Johanna Korhonen on journalisti, kustantaja ja kirkkolaulaja. Hän työskentelee kirjankustantamo Maahenki Oy:n kustantajana ja toimitusjohtajana, toimittaa Ylen Radio 1:n ohjelmaa Valkoista valoa ja laulaa keskiajan liturgista laulua Vox Silentii -yhtyeessä. Alustuksessaan hän pohtii ihmisenä olemiselle nykyään asetettavia vaatimuksia: yksilön ja yhteisön suhdetta, tavoitteiden määrittelyä ja sitä, kuka tai mikä asettaa elämässä rajat ja suuntaviivat.
Michael Laakasuo: Tekoäly, uusi jumala?
Michael Laakasuo on dosentuuriaan odotteleva kognitiotieteen senioritutkija. Hänen tutkimusryhmänsä Moralities of Intelligent Machines (www.moim.fi) keskittyy uusiin teknologioihin liittyviin moraalipsykologisiin kysymyksiin. Moraalipsykologia on tieteenala, joka keskittyy eettisten kysymysten tarkasteluun empiirisin menetelmin. Moraalipsykologia hyödyntää filosofien löytämiä dilemmaattisia kysymyksiä ja tilanteita ja selvittää miten tavalliset ihmiset moraalisten intuitioidensa, tunteidensa ja ajatustensa nojalla suhtautuvat näihin tilanteisiin. Nuorten filosofiatapahtumassa Laakasuo keskittyy niin kutsutun Mind Upload -teknologian moraalipsykologisiin kysymyksiin ja esittelee kyseisen teknologian eettisiä ongelmia. Koska Laakasuo on empiirikko, tulee tämä myös näkymään hänen tarkastelutavoissaan.
Heidi Linden: Täydellinen sananvapaus
Heidi Lindén on taiteen maisteri ja toimii laaja-alaisesti elokuva-, tv-, teatteri- ja mainoskentällä ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana ja näyttelijänä. Vuosina 2010–2016 hän johti agentuuria, joka edusti pohjoismaalaisia näyttelijöitä. Niinä vuosina Lindén sai kattavan kuvan alan sopimuksista ja toimintatavoista. Suomen lisäksi Lindén on asunut ja työskennellyt alalla Los Angelesissa. Hänen teoksiaan on palkittu kansainvälisesti. Vuonna 2018 Lindén palkittiin ”Vuoden Lyyti” arvonimellä tekemästään ansiokkaasta tasa-arvotyöstä. Häneltä ilmestyi syksyllä 2018 kirja #Metoo vallankumous (Like). Parhaillaan hän valmistelee komediasarjaa sekä toimintaelokuvaa. Nuorten filosofiatapahtumassa Lindén pohtii yksilön oikeuksien ja sanavapauden toteutumista, kun seksuaalista häirintää kokeneet naiset ovat joutuneet toisaalta kamppailemaan vaientamista vastaan ja toisaalta puimaan kokemuksiaan mediassa, josta tuli kuin julkinen tuomioistuin, sillä lainsäädäntö ei ollut suojannut naisia riittävästi. Kuinka vaatia itselle kuuluvia oikeuksia ilman, että hintana on jatkuvat kunnianloukkaussyytteet ahdistelijoiltaan? Mitä on sananvapaus nykypäivän Suomessa?
Valtteri Lindholm: Täydellistä yritysideaa ei ole
Valtteri Lindholm on 36-vuotias yrittäjä, mies Varustelekan takana. Varusteleka on kasvun ja menestyksen lisäksi rakentanut kuuluvan ja näyttävän brändin, ja muun muassa mitellyt Mainonnan eettisen neuvoston kanssa siitä, onko yrityksen myyntitekstien huumorilla rajoja. Valtteri Lindholmin omistamana Varusteleka on eettinen toimija, ja kommunikoi aiheesta avoimesti. Lindholm itse ottaa blogissaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, sekä antaa neuvoja parempaan yrittämiseen. Nuorten filosofiatapahtumassa yritystoiminnastaan tunnustusta saanut Lindholm kuitenkin kertoo, miksei täydellistä yritysideaa ei ole.
Mari K. Niemi: Täydellinen poliitikko
Mari K. Niemi, VTT, on poliittisesta johtajuudesta väitellyt tohtori ja poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti. Niemi on tutkinut poliittista historiaa, vaalikampanjoita, populismia ja tiedeviestintää monitieteisellä otteella. Hän on ollut mukana lukuisissa tiede- ja tietokirjahankkeissa ja osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun niin politiikan tv-kommentaattorina (mm. Ylelle ja SVT:lle) kuin blogistina ja kolumnistina (mm. Suomen Kuvalehti, Yle, Turun Sanomat). Tieteentekijöiden liitto valitsi hänet Vuoden tieteentekijäksi vuonna 2015, yhtenä palkintoperusteenaan aktiivisuus yhteiskunnallisessa keskustelussa. Useita vuosia ulkomailla, etupäässä Skotlannissa ja Espanjassa työskenneltyään Niemi palasi Suomeen tammikuussa 2018 johtamaan Vaasan yliopistoon perustettua InnoLab-tutkimusalustaa. Innolabissa ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin tartutaan tieteenalarajat ylittäen ja yhdessä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, yritysten ja valtionhallinnon kanssa. Nuorten filosofiatapahtumassa Niemi pohtii kysymystä täydellisestä poliitikosta – voiko sama henkilö olla tehokas tuomaan vaalimenestystä puolueelleen, pärjätä mediassa, olla liikkeensä ideologiaa kehittävä ajattelija, jaksaa arkista valiokuntatyötä ja saada asioita todella aikaan? Vai onko poliitiikkakriittisessä ilmapiirissä täydellinen poliitikko mahdollisimman “epäpoliitikkomainen”?
Malm Nordlund: Yhdessä yli sekasorron – tähtäimessä ekologinen kaupunkielämä
Malm Nordlund on tekniikan kandidaatti (arkkitehtuuri), kaupunkiviljelijä ja järjestöaktiivi Dodo ry:ssä ja samalla työtön mielenterveyskuntoutuja, joka potee kovaa ilmastoahdistusta. Hermannin Puutarha ja Dodo ovat yhteisöjä, joissa tehdä asioita ja tavata ihmisiä. Pienituloiselle kaupunkiviljely on tapa saada tuoreita kasviksia ja yrttejä, joita ei olisi varaa ostaa ja puutarhanhoito mielekästä tekemistä, joka käy terapiasta. Dodossa Nordlund on toiminut aiemmin kaupunkiviljelyryhmässä ja hallituksessa. Vuonna 2018 Nordlund kehitti “Kaiken varalta” -perhepelin selviytymisestä ja kotivarasta ja koordinoi Kalasataman Vapaakaupungin laatikkoviljelmää Suvilahdessa. Nuorten filosofiatapahtumassa Nordlundin alustus pohtii miten nykyhetkestä, jossa ekologinen katastrofi on käynnissä mutta ei vielä vaikuta tuntuvasti arkeen, kuljetaan kohti täydellistä, yhteisöllistä, kaupunkilaista elämäntapaa läpi sekasorron joka vasta vaanii kulman takana.
Raisa Omaheimo: Täydellinen vitsi
Raisa Omaheimo, TaM, on queerfeministi, taiteilija ja standup-koomikko. Hän tutkii töissään valtaa ja sen ilmenemistä elämän eri osa-alueilla. Hän on tunnettu kirjoittamastaan ja näyttelemästään Läski-monologista, joka tutki läskifasismia ja kehopositiivisuutta. Lisäksi hän on käsikirjoittanut Häiriö-näytelmän, jossa mielenterveystoipujien tarinat tuotiin lavalle. Standup-koomikkona hän ei lyö alas vaan ylös. Omaheimo ei naura vähemmistöille, vaan niiden ympärille oleville ilmiöille. Karnevalisoimalla voi käsitellä myös hankalia ja latautuneita teemoja, mutta saako kaikesta vitsailla? Nuorten filosofiatapahtumassa Omaheimon alustus pohtii, kuinka tarinat muokkaavat maailmaa, ja minkälainen voisi olla täydellinen vitsi. Tekeekö täydellinen vitsi valtaa näkyväksi tai horjuttaako se rakenteita? Ja voiko se olla samalla tosi hauska?
Teuvo Peltoniemi: Täydellisen maailman kohtalo – suomalaisten utopiayhteisöt maailmalla
VTL Teuvo Peltoniemi on palkittu tiedetoimittaja, tietokirjailija, tutkija ja kouluttaja. Hän on työskennellyt journalistina mm. Ylessä, sekä tutkijana ja kehittäjänä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, säätiöissä ja EU- projekteissa. Peltoniemen tärkeimmät työteemat ovat päihteet, perheväkivalta, lastensuojelu, liikenne ja siirtolaisuus. Siirtolaisuuden tutkiminen on ollut Peltoniemen tutkimusaihe ja lempiharrastus 1970-luvulta lähtien. Hän on käynyt lähes kaikkien utopiasiirtokuntien sijaintipaikoilla. Hänen kirjansa “Kohti parempaa maailmaa” (1985) on suomalaisen utopiasiirtolaisuuden perusteos, josta hän valmistelee nyt uutta laitosta. Hän on tehnyt aiheesta myös kansainvälisen näyttelyn, kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ja esitelmöinyt konferensseissa ympäri maailmaa. Nuorten filosofiatapahtumassa Peltoniemi alustaa suomalaisten utopiayhteisöistä maailmalla. Utopioiden punaisena lankana on inhimillisen täydellisyyden tavoittelu. Miten utopiat toteutuvat käytännössä?
Heikki Pursiainen: Utopiaa vastaan
VTT Heikki Pursiainen on verkkomedia MustReadin osakas, koulutukseltaan ekonomisti. Pitkähkön laskujohteisen tutkija- ja virkamiesuran jälkeen Pursiainen siirtyi ajatushautomosektorille ajatuspaja Liberan palvelukseen vuonna 2014. Edistettyään Liberassa vapausaatetta jonkin aikaa, MustRead perustettiin ja Pursiainen aloitti siellä. Muun työn ohessa Pursiainen on tehnyt myös jonkin verran taloustieteellistä konsultointia. Hän on kirjoittanut myös kirjan, kuten asiaan kuuluu.
Pursiaisella on virallinen todistus 17 vuoden palvelusajasta valtion virkamiehenä.
Paavo Pylkkänen: Tarvitseeko fysiikka “kaiken teoriaa”?
Paavo Pylkkänen, FT Dos., on mielen filosofiaan, fysiikan filosofiaan ja näiden alueiden yhteyksiin keskittynyt filosofi. Hän kiinnostui uransa alkuvaiheessa sekä mind-body ongelmasta että kvanttiteorian tulkinnasta. Kvanttiteoria kyseenalaistaa perinteisen näkemyksen fyysisestä maailmasta ja Pylkkänen on pohtinut erityisesti mitä seurauksia tällä voisi olla käsitykseemme mielen ja materian suhteesta. Hän on keskittynyt David Bohmin ja Basil Hileyn ontologiseen tulkintaan kvanttiteoriasta ja tehnyt yhteistyötä molempien kanssa. Tulkinta korostaa, että mentaaliset ilmiöt ja kvantti-ilmiöt ovat joiltain osin analogisia, mikä viittaa mahdollisuuteen, että ne ovat laajemman kokonaisjärjestyksen aspekteja. Pylkkänen on käsitellyt aihepiiriä mm. kirjassaan Mind, Matter and the Implicate Order (Springer 2007), sekä monissa artikkeleissaan. Hän on toiminut teoreettisen filosofian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja Skövden korkeakoulussa, Ruotsissa, ja on paraikaa Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tutkimusvaradekaani ja Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osastonjohtaja. Nuorten filosofiatapahtumassa hän ehdottaa, että meillä on hyvä syy olettaa, että fysiikan teoriat ovat epätäydellisiä ja että tällainen oletus on työhypoteesina parempi fysiikan kehityksen kannalta kuin oletus, että ne ovat täydellisiä.
Markku Roinila: Leibniz maailman epätäydellisyydestä eli pahan ongelmasta
Markku Roinila, teoreettisen filosofian dosentti, on perehtynyt varhaismoderniin filosofiaan, erityisesti G. W. Leibnizin filosofiaan. Hän on väitellyt Leibnizin päätöksenteon teoriasta ja ollut mukana toimittamassa ja kääntämässä Leibnizin kirjoituskokoelmaa Filosofisia tutkielmia (Gaudeamus, 2011). Hän on julkaissut Leibnizin etiikasta, moraalipsykologiasta, metafysiikasta sekä kuoleman, unien ja tunteiden filosofiasta. Roinila on äskettäin julkaissut neliosaisen artikkelisarjan varhaismodernista filosofiasta avoimessa Logos-ensyklopediassa Filosofia.fi-portaalissa. Roinila työskentelee tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu mm. filosofian tieteenalayhdyshenkilönä ja aineistovastaavana toimiminen. Nuorten filosofiatapahtumassa Roinila avaa Leibnizin ajatuksia maailman epätäydellisyydestä eli pahan ongelmasta.
Ilkka Taipale: Periaatteen täydellisyys, toteutuksen epätäydellisyys
Ilkka Taipaleen ideasta syntyi aikoinaan Nuorten filosofiatapahtuma. Hän on on ollut yhteiskunta-aktivisti 55 vuoden ajan, joihin on kuulunut myös 11 vuotta kansanedustajana ja 14 vuotta mielisairaalalääkärinä. Taipale on toimittanut teoksen 100 Sosiaalista keksintöä Suomesta, joka on Kalevalan (59 kielellä) jälkeen maamme toiseksi käännetyin teos. Nyt hän keskittyy ystäviensä kanssa muun muassa asunnottomuuden poistoon Suomesta vuoteen 2030 mennessä, yksin asuvien sosiaalisen aseman nostoon sekä pitkäaikaistyöttömyyden puolittamiseen. Avaako hän eduskunnassa vuonna 2019 valtiopäivät vanhimman oikeudella, on arvoitus. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan Taipale pohtii yhteiskunnallisen toiminnan periaatteiden ja ideaalien sekä käytännön toteutuksen välisiä ristiriitoja.
Jan Vapaavuori: Maailman toimivin kaupunki
Jan Vapaavuori, OTK, on toiminut politiikassa monissa tehtävissä. Hän on toiminut Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2003–2015, asuntoministerinä 2007–2011, elinkeinoministerinä 2012–2015 ja Euroopan investointipankin varapääjohtajana 2015–2017. Nykyisin hän on Helsingin pormestari. Vapaa-ajallaan Vapaavuori harrastaa erilaista liikuntaa ja pihatöitä. Nuorten filosofiatapahtumassa Vapaavuori kertoo siitä, miten Helsingistä on mahdollista rakentaa maailman toimivin – meille kaikille täydellinen kaupunki.
Anita Välikangas: Miten tiede voi reagoida täydellisesti ilmastonmuutokseen?
VTM Anita Välikangas on filosofi, joka tekee väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistolla ja työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa “Yliopiston muuttaminen tieteidenväliseksi” -tutkimushankkeessa. Hänen tutkimuksensa keskiössä on kysymys siitä, kuinka paljon tieteen ulkoiset intressit voivat ja saavat ohjata tieteellistä tutkimusta. Viime syksyn hän on ollut äitiyslomalla ja tutustunut ihmiseen, jonka nuoruus koittaa vasta 2030-luvulla. Nuorten filosofiatapahtuman esitelmäaihe kumpuaakin muuttuvasta maailmasta. Esitelmässä keskustellaan siitä, millaisia strategioita tutkimus ja tutkijat voivat ottaa ilmastonmuutoskeskustelussa.